Hevosen ruokinta
Heidi Nordman 
Kuten jokainen varmasti tietää, hevonen on kasvissyöjä. Terveen hevosen ruokinta on varsin yksinkertaista. Voidakseen hyvin hevonen tarvitsee vettä, laadukasta korsirehua ja kivennäistä. Kaikki muu lisätään tarpeen mukaan. Ravinto voi auttaa hevosta tervehtymään, mutta yhtälailla yleinen hyvinvointi voi kärsiä vääränlaisesta ruokinnasta.
Vesi ja miksi se on tärkeää?
Vedestä olemme puhuneet sisäpiiriläisten kirjeissä useampaan otteeseen tänä vuonna. Vesi on tärkeä osa hevosen ruokintaa.
Vesi auttaa kuljettamaan karkeaa rehumassaa läpi suoliston ja osallistuu rehun hajoitukseen. Vesi kuljettaa ravinteita ja elimistön jäteaineita. Kuumissaan ollessaan hevonen haihduttaa vettä hien kautta viilentääkseen itseään. Keskimäärin hevonen tarvitsee 30-40 litraa vettä vuorokaudessa.
Määrä vaihtelee lämpötilan ja työn raskauden mukaan. Korkeilla lämpötiloilla ja raskaassa työssä määrä voi jopa tuplaantua.
Koska vesi kuljettaa elimistöstä kuona-aineita, on se tärkeä aine myös hevosen lihaskunnolle. Rasituksen ja hieronnan jälkeen on hyvä tarjota hevoselle vettä, jotta sen elimistö voi kuljettaa kuona-aineet paremmin virtsan mukana ulos.
Mitä on laadukas karkearehu?
Laadukas karkearehu on joko kuivaheinää, laidunruohoa, esikuivattua säilörehua tai säilöheinää. Karkearehun laadun voi tarkastaa tutkimalla rehusta ravinteet rehuanalyysin avulla.
Kuivaheinä on ollut pitkään se ainoa oikea hevosen perusrehu. Heinä on helppo säilöä pikkupaaleina kuivaan tilaan ja sen ravitsemuksellinen laatu on tasaisempi kuin muilla rehuilla.
Kuivan heinän käyttöä vaikeuttaa sen huono saatavuus ja korkeampi hinta. Lisäksi kuiva heinä pölyää, joten se ei sovi puhkurihevosille tai pölyallergisille ruokkijoille.
Laidunruoho on maittavaa, mutta sen ongelmaksi muodostuu ravintoarvojen saaminen. Lisäksi laidunruoho on valkuaispitoisempaa kuin muut karkearehut eikä se käy esimerkiksi kaviokuumeisille hevosille.
Esikuivattu säilörehu ja säilöheinä ovat yleensä maittavampia ja halvempia kuin kuiva heinä. Ne ovat myös yleensä sulavampia kuin kuiva heinä. Sen vuoksi niitä ei yleensä voida syöttää vapaasti hevosille ilman lihomista. Säilörehu ja säilöheinä on pakattu muovikääreeseen, jonka avaamisen jälkeen se pilaantuu nopeasti.
Muitakin karkearehuja on olemassa, mutta ne ovat harvemmin käytössä hevosille.
Hevosen suolisto tarvitsee tietyn määrän karkeaa rehumassaa toimiakseen kunnolla. Tämä karkea rehumassa saadaan korsirehusta. Hyvä suoliston toiminta näkyy myös hevosen lihaksistossa. Jos suolisto toimii huonosti, rehusta saatavat ravintoaineet imeytyvät heikosti, jolloin lihaksistoon ei välttämättä riitä rakennusaineita.
Kivennäiset
Yleiskivennäiset ovat nimensä mukaisia, niitä käytetään yleisesti karkearehun seurana täydentämään hevosen kivennäisaineiden saamista. Yleiskivennäisistä löytyy valinnanvaraa sen mukaan, millaisessa työssä hevonen on ja mitä muuta ruokaa se saa.
Muita kivennäis- ja vitamiinirehuja löytyy markkinoilta pilvin pimein. Niiden käyttö vaatii oman hevosen tarpeen laskemista. On turha syöttää hevoselle eri kivennäisiä ja vitamiineja kymmenestä eri purkista, jos hevonen ei niitä tarvitse. Siksi ruokkijan pitäisi tietää karkearehun ja mahdollisten lisärehujen ravintoarvot.
Väkirehut
Nyrkkisääntönä pidetään yleensä, että jos hevonen tekee muutakin, kuin seisoo laitumella, se tarvitsee väkirehua. Yleisin väkirehu Suomessa on kaura.
Teollisia täysrehuja on monenlaisia, mutta ne ovat harvemmin välttämättömiä. Kaura on yleensä hyvin siedettyä ja useimmat kivennäiset tasapainottavat kauran fosforipitoisuuksia.
Ruokinnasta tehdään usein ongelmallisempaa kuin se onkaan. Odotetaan nopeita tuloksia ja muutoksia. Käytännössä kaikki ruokinnan mukana tuomat muutokset ottavat aikaa. Ihmiseltä vaaditaan kärsivällisyyttä, jotta elimistö ehtii vastaamaan lisäravinteisiin ja muihin mahdollisiin muutoksiin.
Miten hevosen ruokinta ja hieronta sitten liittyvät toisiinsa? Kuten edellä jo todettiin suoliston toiminta vaikuttaa ravinteiden imeytymisen kautta lihaksistoon.
Lihakset tarvitsevat ravintoa toimintaansa ja vääränlainen ravinto altistaa hevosen turhille palautumisongelmille. Pahimmillaan treenattavan hevosen lihasmassa ei pääse kehittymään toivotulla tavalla, jos ruokinnassa on puutteita.
Siihen millaista ravintoa lihakset erityisesti ovat vailla tulemme palaamaan tässä blogissa vielä myöhemmin.
Kategoriat: Hevosen kokonaisvaltainen hyvinvointi
