Kokemuksia omatoimisen hevoshieronnan verkkokurssilta - Katariina Perälä

Heidi Nordman Author

Kurssin käynyt Katariina Perälä kertoi tunnelmiaan omatoimisen hevoshieronnan verkkokurssilta.

Kyselin kurssilaisilta kiinnostusta kirjoittaa kokemuksiaan omatoimisesta hevoshieronnasta, kurssista ja tietenkin heidän omista hevosistaan. Näitä kirjoituksia julkaistaan blogissa satunnaisesti.

Tällä kertaa tarinaansa kertoo Katariina Perälä, joka osallistui omatoimisen hevoshieronnan verkkokurssille 2020.

Postauksen kaikki kuvat (c) Katariina Perälä. Katariinan teksti alkaa kuvan alta.

- Heidi

Hevoshieronta on kiinnostanut minua jo pidemmän aikaa ja viime kesänä päätin vihdoin etsiä jonkun kurssin, missä voisin asiaan perehtyä.

Etsin pitkään eri vaihtoehtoja internetin kautta, mutta mitään sopivan mittaisia kursseja ei tullut vastaan.
Meinasin jo luovuttaa koko asian suhteen, kunnes näin Facebookin kautta ilmoituksen omatoimisen hevoshieronnan verkkokurssista ja luettuani siitä hieman tietoa päätin osallistua kyseiselle kurssille. Enkä ole katunut päätöstäni.

Osallistuin kurssille lämminverisen tammani Lillin kanssa. Meidän harrastuksiimme pääasiassa maastossa ja metsässä liikkuminen ratsastaen, ajaen, taluttaen ja kesäisin myös pyöräillen. Harvakseltaan teemme hieman ympyrätyöskentelyä pellolla, mutta se ei ole kummallekaan kovin mieleistä, joten keskitymme mieluummin metsän hiljaisuuteen.

Halusin lähteä omatoimisen hevoshieronnan verkkokurssille mukaan pääasiassa sen takia, että osaisin itse huolehtia jossain määrin omien hevosieni lihashuollosta ja yleensäkin ymmärtää enemmän hevosten kehosta ja liikkeestä.

Jo heti ensimmäiset tehtävät avasivat aivan uusia asioita itselle, kuten kehon mittasuhteet ja jalka-asennot. Myöhemmin tehtävissä käytiin läpi tarkemmin oman hevosen rakennettakin.

Jo näistä tehtävistä koin monia ahaa -elämyksiä. Kuinka paljon se auttaakaan, kun osaa ymmärtää oman hevosensa rakennetta aivan uudella näkemyksellä.
Ja tietenkin lähes ensimmäisten tehtävien joukossa oli se tärkein oppi: milloin hevosta ei saa hieroa eli hieronnan vasta-aiheet. Tässäkin listassa oli muutamia asioita, joita en olisi itse osannut ajatella ja tapaankin lukea vasta-aihe listan aina läpi ennen kuin lähden hieromaan kumpaakaan hevostani. Näin ainakin minimoin omat virheeni.

Odotin joka viikko innolla uusia tehtäviä ja tiedonjyviä, joita nämä tehtävät toivat mukanaan. Pidin oikeastaan kaikista tehtävistä, vaikka osa tuntuikin haastavimmilta kuin toiset (kuten sykkeen löytäminen, välillä epäilytti, onko hevonen laisinkaan hengissä, kun sykettä ei löydy). Erityisesti pidin tehtävistä, joissa opittiin eri hierontatekniikoita. Mielestäni opin hyvin kurssilla käytyjä asioita, vaikka jotkut tehtävät vaativatkin useampia toistoja.

Lilli on tottunut kanssani kaikenlaisiin hoitotoimenpiteisiin, joten hierontatekniikoiden opettelut eivät sitä juuri häirinneet. Sain rauhassa epäonnistua ja onnistua harjoitellessani, osa tekniikoista olivat haastavampia oppia kuin toiset.

Nykyään käytän paljon sivelyhierontaa palauttavana toimenpiteenä ja silloin tällöin otan ihan kunnolla aikaa suorittaa pidemmän kaavan hierontaa.
Tämän talven uusi harrastus on ollut hiihtoratsastus ja olen varma, että näistä hierontaopeista on ollut paljon apua Lillille palautumisen suhteen. Hiihtoratsastuksemme on nimittäin hyvin vauhdikasta menoa ja Lillille melko raskasta.

Yksi todella suuri positiivinen asia tämän kurssin käymisessä oli se, että onnistuin löytämään Lilliltä pahat jumit molempien jalkojen kaksipäisen reisilihaksen alaosasta. Lilli reagoi näiden alueiden hieromiseen todella voimakkaasti, enkä sitten itse lähtenyt niitä sen enempää hieromaan, etten vain tekisi vahinkoa.

Pyysin ammattilaisen paikalle ja hän on käynyt hieromassa Lilliä kaksi kertaa. Nyt voin taas itse jatkaa ylläpitävää hierontaa, kun pahin lihasjumi on saatu huollettua kuntoon. En erottanut tätä jumia Lillin liikkeessä millään lailla. Kengitys olisi ehkä paljastanut, mutta Lilli joudutaan muiden ongelmien takia rauhoittamaan kengitykseen, joten senkään kautta en olisi asiaa huomannut. Jos en olisi osallistunut tälle kurssille, niin todennäköisesti en olisi vieläkään tietoinen tästä jumista ja Lilli joutuisi kestämään lihaskipuja. Onneksi siis osallistuin kurssille.

Kurssiin kuului myös kurssilaisille yhteinen Facebook-ryhmä. Parasta tässä kaikessa oli yhteisöllisyys ja se, että pääsi näkemään muiden kurssilaisten hevosia ja heidän tekemiään analyysejä. Silmät avautuivat paljon enemmän, kun sai nähdä paljon eri rakenteisia hevosia, nähdä niiden liikkeitä ja analysoida myös itse näkemäänsä. Lisäksi pidin ryhmän lämpimästä ilmapiiristä ja siitä, että kaikkea sai kysyä. Ei tarvinnut miettiä, onko tämä kysymys kenties hieman tyhmä vai ei, vastauksen sai aina. 

Palautettuja tehtäviä käytiin myös läpi yhteisissä live-lähetyksissä ja niistä sai taas vähän lisää uutta tietoa irti. Kaikin puolin pidin siis paljonkin tämän verkkokurssin järjestelystä ja tehtävistä, ryhmän jäsenistä ja erityisesti kursin järjestäjästä.

- Katariina

Kategoriat: Hevoshieronta, Omatoimisen hevoshieronnan verkkokurssi