Koronavirus on aiheuttanut monenlaista päänvaivaa ja harmia lähes jokaisen ihmisen arkeen. Hevosihmiset eivät ole poikkeus. Tallilla touhuaminen ja ratsastus ovat asioita joita pitää itsestään selvyytenä kun omistaa oman hevosen, mutta nyt rajoituksia on määrätty niin valtion kuin tallinpitäjienkin puolesta.


Uskon, että hevosihmiset osaavat noudattaa rajoitteita niiden vaatimalla tarkkuudella. Meille on entuudestaan tuttua lähes joka vuotisten pääntauti ja muiden virusten leviämisen ehkäisy. Pidetäänhän huolta toisistamme ja siitä, että emme tartuta muita ihmisiä.


Koronaviruksen myötä, myös kevään heppakerhot, luennot, kurssit ja monet muut tyhjenivät kalenterista siirtyen hamaan tulevaisuuteen. Niimpä ajattelin, että kaikille ilmainen haaste saattaisi olla tähän kohtaan sopiva. Kevyesti toteutettu sähköposti haaste haastaa sinut opettelemaan hevosen pinnallisia lihaksia 12 päivän ajan.


Lihasten opettelu on vähän kuin hevosalan yleissivistystä. On huomattavasti helpompi ymmärtää ja hahmottaa kokonaisuutta kun ymmärtää millaisista palasista se koostuu.


Hevosen lihakset haltuun -haaste sopii kaiken ikäisille hevosihmisille joita asia kiinnostaa. Tarvitset vain toimivan sähköposti osoitteen.


Haaste alkaa 4.4. ja voit ilmoittautua mukaan aina 3.4. asti tässä linkissä: https://www.hevoshieronta.net/ilmainen-haaste


Yritetään pysyä terveenä, niin hevoset kuin ihmisetkin!


Aurinkoista viikon jatkoa!


- Heidi

45 katselukertaaKirjoita kommentti

Kuva Heidi Nordman

Vanha sanonta "hevonen on luotu liikkumaan", on edelleen varsin paikkansa pitävä.


Hevonen on alunperin laumaeläin, joka on kulkenut vapaana aroilla etsimässä ruokaa ja vettä. Hevosen päivään on kuulunut kulkemista pitkiäkin matkoja ja sen lihaksisto on jalostunut liikeeseen ja liikuntaan.


LIIKUNTA ENNEN

Liikunta on muuttunut vuosien myötä. Kun ihminen kesytti hevosen, sitä käytettiin lähinnä ratsuna ja ravinnon lähteenä. Voimme olettaa, että hevonen sai edelleen vapaasti laiduntaa ihmisen pitäessä huolta hevoslaumasta. Ensimmäiset merkit ratsastuksesta on löydetty noin 5000 vuotta vanhasta hevosen hampaasta, jossa näkyy merkkejä kuolaimen käytöstä. Hevoset helpottivat ihmisten liikkumista aivan uudella tavalla.


Myöhemmin hevosta alettiin käyttää vetojuhtana ja työhevosena maataloudessa. Hevosta käytettiin jo muinaisessa Kreikassa vetämässä vaunuja ja Rooman valtakunnan aikana hevoskilpailut vaunuilla olivat kansanhuvia. Kilpaileminen ei kuitenkaan ollut ainut, mihin hevosta käytettiin. Hevosen vetämät vaunut olivat tärkeä sotaväline ja sen avulla roomalaiset saivat helpommin laajennettua valtakuntaansa.


Hevonen oli arvostettu työeläin vielä 50-luvun Suomessa ennen maatalouden koneellistumista. Työhevosen työpäivät olivat pitkiä. Työhevonen teki raskasta ja pitkäkestoista työtä ja siihen niitä myös valinnalla jalostettiin.


Ratsatus kehittyi sekin sodan välineeksi. Hunnit olivat tunnettuja historian ratsastavia sotilaita. Ratsastuksesta kehittyi vuosisatojen myötä kilpaurheilua. Ensimmäiset merkit kilparatsastuksesta löytyvät heettiläisestä hevosenhoito-oppaasta, joka on kirjoitettu noin vuonna 1350 eKr. Myöhemmin alkoi hevosten jalostus kilparatsastukseen.


MIKÄ ON OIKEANLAISTA LIIKUNTAA?

Jo eläinsuojelulaki velvoittaa antamaan hevoselle liikuntaa. Parasta liikuntaa hevoselle on vapaa kulkeminen, johon se on vuosituhansien saatossa kehittynyt. Vapaaksi niitä ei kuitenkaan voi laskea, ilman että saa naapurustoa kimppuunsa.


Vaikka erilaiset pihattoratkaisut ovat kovaa vauhtia yleistymässä nykyhevonen usein seisoo yöt karsinassa ja päivälläkin sen liikuntatila on rajattu. Se ei hevoselle riitä, vaan hevosta pitää liikuttaa.


Hevosen jalostus on tuonut eri tyyppisille hevosille erilaisia tarpeita. Perustarpeena liikunta on kuitenkin pohjimmiltaan kaikille sama. Kohtuullinen määrä liikuntaa edistää suolen toimintaa ja vähentää ähkyriskiä.


Aina tulee muistaa myös, se että viime vuosikymmenet hevosia on jalostettu aina vain enevissä määrin suorittamaan ja suoriutumaan. Niiden fysiikka on jalostuksen myötä muuttunut kevyemmäksi ja paremmin fyysistä rasitusta kestäväksi. Samalla myös luonne on jalostunut kaipaamaan ehkä aiempaa enemmän virikkeitä.


Liikunta auttaa lihaksistoa pysymään kunnossa. Liikunnan on oltava vaihtelevaa, että se on hevoselle mielekästä ja kehittää hevosen kehoa tasapainoisesti. Yksitoikkoinen kentällä puurtaminen ei luo hevoselle riittävästi virikkeitä. Lihasten toiminnalle myös alustan vaihtelu on hyväksi, koska hevonen käyttää lihaksiaan eri tavalla eri alustoilla.


Parasta liikuntaa hevoselle olisi pitkät reippaat kävelylenkit. Se ei kuitenkaan monesti ole ajallisesti mahdollista. Hevosen lihaksisto on luotu pitkiin suorituksiin, joten lyhyet, räjähtävät suoritukset vaativat hevosen fysikalta paljon. Siksi on lihashuollon kannalta erityisen tärkeää muistaa tehokas lämmittely ja jäähdytys.


Parasta lämmittelyä ja jäähdytystä on kevyt liikunta eli kävely ja kevyt ravi, sekä hevosen taivuttelu asteittain edeten. Jokainen hevonen on yksilö ja omistaja oppii melko nopeasti, kuinka pitkän lämmittelyn ja jäähdytyksen oma hevonen tarvitsee.


Nyrkkisääntönä voi sanoa, että kylmäverinen hevonen tarvitsee pidemmän lihasten lämmittelyn kuin lämminverinen ja kovempi rasitus vaatii pidemmän palautumisen. Myös iäkkäämpi tai mistä hyvänsä terveysongelmista aiemmin kärsinyt hevonen tarvitsee pidemmän lihasten lämmittelyn kuin nuorempi tai täysin terve hevonen.


Liike on lääke myös hevoselle, mutta ennen kaikkea tärkeä erilaisten vaivojen ennaltaehkäisijä.

Sivut ©  Hestnord Oy

Graafiset piirrokset © Elisa Pitkänen 

Valokuvat © Heidi Nordman ja Adobe stock

Kuvien kopioiminen ja jakaminen kielletty

Rekisteriseloste

  • w-facebook